Kunnanvaltuusto päättää tänään, millaisen kunnan tämä valtuusto jättää seuraavalle, vuonna 2029 aloittavalle. Miljoonan vahvempi talous ali-/ylijäämän suhteen ja palvelut laajemmin koko kunnan alueella, vai kaikki palvelut kutistettuna minimiin vain yhdessä pisteessä kaukana läntisen kasvupotentiaalin alueesta? Tämä päätös on merkittävä talous- ja arvovalinta ja se ratkaisee jopa kunnan koko tulevaisuuden. Me päätämme siitä tänään. Millaisen tulevaisuuden jätämme jälkeemme.

Edellisen valtuuston päätös 7.4.2025 säästää lakkauttamalla Klamilan koulu ja päiväkoti oli välttämätön osa talouden tervehdyttämiskampanjaa. Kiireen ja pakonomaisuuden takia päätöksen eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ei selvitetty kuitenkaan sillä huolella, joka näin ratkaisevaan päätökseen on ehdoton edellytys. Siitä syystä on jäänyt huomaamatta, että pienten talo on merkittävä sopeutustoimi, joka voi kääntää kunnan talouden nopeammin kestävälle uralle.

Perusopetuksen ja varhaiskavastuksen toiminnan jatkamista Klamilan alueella koko läntisen Virolahden asukkaiden palveluna ei aiemmalla päätöksellä ole suljettu pois. Uusi Virolahden koulu ja päiväkoti voi jatkaa toimintaa Klamilan entisessä kiinteistössä hallinnollisesti osana keskitettyä organisaatiota. Palvelulle on olemassa paikallinen tarve vielä vuosien ajan.

Vasta 2030 ja siitä eteenpäin aloittavien koululaisten ikäluokat alueella tämän hetken lapsimäärän perusteella putoavat yksittäisiin/muutamiin per vuosi. Siihen saakka 1-2 luokkien yhdysluokalle riittää nykyisellä koulupiirijaolla oppilaita mielekkäällä ryhmäkoolla. Varhaiskasvatuksessa lapsimäärän hupeneminen näkyy aikaisemmin, mutta siihen voidaan joustavasti sopeutua henkilöstömitoituksella tarpeen mukaan. Pitämällä nämä palvelut Klamilassa ei kuitenkaan poissuljeta mahdollisuutta vastata tulevaisuudessa toivottuun lapsimäärän kasvuun. Päiväkodin tilat mahdollistavat toimivan ja turvallisen ympäristön myös perhepäivähoidon tai ryhmäperhepäivähoidon kaltaisille toteutustavoille varhaiskasvatuksen osalta.

Klamilan koulukiinteistön toiminnan lakkaaminen ja kunnan hallinnasta poistaminen aiheuttaa huomattavan, jopa puolentoista miljoonan alaskirjauksen, joka rasittaa kunnan taloutta alijäämän merkittävänä kasvuna (noin 300 eur/asukas) vuonna 2028. Kaikista kunnan kiinteistöistä Klamilan koulukiinteistö on epäedullisin luovuttavaksi. Sen käyttäminen mihin tahansa kunnan toimintaan on taloudellisesti kannattavaa, kun alaskirjattavaa summaa voidaan siirtää eteenpäin ja pienentää sellaiseen aikaan, jolloin kunnan talous ei enää ole vaakalaudalla.

Kun yhdistetään edellä mainitut taloudellinen etu ja palvelun tarve, on kaikin tavoin järkevää ja loogista pitää Klamilan hieno kiinteistö niiden alkuperäisessä tarkoituksessaan toiminnassa, samalla kunnan taloutta edistäen. Pienten talon perustaminen on jatkoehdotus ja parannus aiempaan Klamilan koulun ja päiväkodin lakkauttamiseen, jolla saavutetaan suoraa lakkauttamista suurempi taloudellinen hyöty ja pidetään asukkaiden palvelutarjonta alueellisesti kattavampana ja tasapuolisempana.

Luokkien 3-6 jo päätetty yhdistäminen säästää perusopetuksen kustannuksissa ja vapauttaa kouluista tiloja muuhun käyttöön sekä kunnan omien että asukkaiden ja paikallisten yhdistysten hyväksi molemmissa keskuskylissä. Klamilan koulu on koko kylän ja läntisen kunnan elinvoimaisuuden kannalta keskeinen ja kunnan ainoa kiinteistö alueella eri mahdollisuuksineen myös laajemmin kuntalaisille ja yhdistyksille.

Viranhaltijoiden esittelytekstin (kunnanhallitus 8.12.2025 / Asianro 237) mukaan Pienten talon nettokustannukset olisivat 230 000 eur vuodessa. Vaikka siinä onkin useita kohtia, joiden todellinen toteutuma voi olla arviosta huomattavasti poikkeava, voidaan sitä käyttää perusteltuna lähtökohtana tässä vaiheessa aloitteen talousvaikutuksien arvioinnissa. On huomattavaa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun mallin talousvaikutuksista on minkäänlaista vaikutusarviota valmistelumenettelyssä laadittu. Aiemmin se on sivuutettu.

Vuodelle 2026 arvioidusta vuosikustannuksesta toteutuisi puolet eli 115 000 euroa. Vuodelle 2027 ne toteutuisivat täysimääräisinä, samoin vuodelle 2028. Näin ollen pienten talon nettokustannukset olisivat kolmen vuoden taloustarkastelujaksolla 575 000 eur. On kuitenkin huomattava, että taloussuunnitelmassa on esitetty Klamilan koulun tasearvon alaskirjausta vuodelle 2028 ja se olisi kokoluokaltaan puolitoista miljoonaa. Talousvuonna 2028 siis pienten talon myötä kunnan talous olisi noin miljoona euroa paremmassa kunnossa kertyneen alijäämän suhteen kuin mikäli viime valtuuston lakkautuspäätös sellaisenaan pannaan toimeen. Lisäksi lakkautuspäätöksen pohjalta kunnan lakisääteiset ja veto- sekä pitovoiman kannalta olennaiset peruspalvelut olisi supistettu jo ehdottomaan minimiin ja kunnan länsialue olisi kunnan palvelujen ja läsnäolon kannalta musta aukko. Klamilasta katsoen Haminassa on kaikki palvelut yhtä lähellä ja laajemmin tarjottuna. Ulkopaikkakuntalainen harkitessaan muuttoa miettii kunnan valintaa muiden kriteerien ohella asuinkylän palveluiden ja elinvoiman näkökulmasta, mutta kauemmas on pidempi matka.

Oletetuissa kustannuksissa on paljon epävarmuutta ja arvauksia, mikä on ymmärrettävää, kun toteutunutta faktaa ei ole. Toisaalta kokonaan uudessa ratkaisussa ei voida toteutunutta faktaa menneiden vuosien erilaisesta rakenteesta myöskään suoraan käyttää hyväksi. Esimerkiksi täyden keskittämisen kustannusvaikutukset koulukuljetuksissa ovat epäselvä asia; kuljetusoppilaiden määrä vääjäämättä kasvaa, kuljetusetäisyydetkin luonnollisesti jonkin verran, mutta näiden tarkka muutosvaikutus on mahdoton laskea. Voidaan lähinnä perustellusti olettaa, että lähipalvelulla kustannukset ovat pienemmät, ilman tarkempaa määräarviota. Vastaavasti kiinteistön ylläpitoon liittyvissä kustannuksissa voi olla optimoitavaa, kun esimerkiksi sisään likaa kantavien koululaisten määrä pienenee huomattavasti ja koulu tarvitsee vähemmän tiloja, mikä voi auttaa vähentämään mm. siivouskuluja tai muita kiinteistöhuollon käyttömääriä. On todennäköistä, että entiseen käyttöön perustuvat kuluarviot eivät tule täysimääräisenä toteutumaan pienimuotoisemmassa toiminnassa.

Tämä päätös on tälle valtuustolle ensimmäinen koskien palveluverkkoa ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen toteuttamista Virolahdella. Tämä päätös vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja on ns. lopullinen. Kerran lakkautettuja lähipalveluita ei enää koskaan avata ja tutkimusten valossa niille ei myöskään ole tarvetta, sillä kyläkoulun lopettaminen vauhdittaa alueelta poismuuttoa. Nyt on viimeinen hetki valita, pidetäänkö koko kunta houkuttelevana lapsiperheiden asuinpaikkana vai käännetäänkö katse yksin idän valtakunnan rauhansanoman toiveiden varaan.

Klamilan toimintojen lakkautuspäätös keväällä on vastoin kuntastrategian arvoja. Pienten talo toteuttaa niitä. Aiempi lakkautuspäätös vie tämän valtuustokauden aikana tehtyjen säästöpäätösten saavutukset täysimääräisinä roskakoriin kiinteistön alaskirjauksen vuoksi 2028. Pienten talo antaa miljoonan enemmän pelivaraa 2029 aloittavalle uudelle valtuustolle. Se voi tehdä silloin päätöksiä senhetkisen taloustilanteen ja väestöennusteen perusteella paremmin edellytyksin.

Suhteutettuna tämänhetkiseen talousarvioluonnokseen, jossa vuoden 2026 ylijäämä olisi noin 327 000 eur ja taloussuunnitelmavuosien -27: 665 000 eur ja -28: 1 464 000 eur, pienten talo -malli pienentäisi ensimmäisten vuosien ylijäämää 115 000 ja 230 000 eur vastaavasti (eli noin kolmanneksen kummastakin), mutta kolmannen taloussuunnitelmavuoden ylijäämä tuplaantuisi jopa 3 miljoonaan. Jokainen talousvuosi olisi silti ylijäämäinen ja kehitys positiivista, kohti ulospääsyä talousongelmista. Kokonaisuutena tällä jaksolla pienten talo tuottaisi noin miljoonaa euroa enemmän ylijäämää. Tämä olisi tämän valtuuston perintö seuraavalle. Miljoona enemmän jäämää, sekä laajemmat koko kunnan kattavat palvelut.

Lisäsäästöjä vuosille -26 ja -27 voidaan saavuttaa siirtämällä vuodella suunniteltuja investointeja ei-kriittisistä kohteista: Mäntyrannan peltikate, venesatamat ja kaavateiden peruskorjaus. Näillä katetaan jo yksin suurin osa pienten talon kustannuksista kohdevuosina ja kokonaisnettovaikutus jää arvioiden pohjalta 140 000 euroon eli 70 000 eur/vuosi. Tätä kustannuseroa voidaan erikseen vielä kutistaa Klamilan koulukiinteistön vuosituotoilla tilavuokrauksen, käyttömaksujen yms. avulla. Tämä tuottava toiminta ei edellytä uutta kustannuspaikkaa tai palvelua vaan voi jatkua kuten ennenkin on toimittu. On mahdollista, ellei todennäköistä, että vuosien -26 ja -27 tilinpäätöksissä Klamilan pienten talo ei näy olennaisena kustannuksia lisäävänä tekijänä, mutta sen sijaan vuonna -28 se osoittaa miljoona euroa pienempää alijäämää / suurempaa ylijäämää emokunnalle ja koko konsernille.

Pienten talon välitön hinta tulevana kahtena vuonna jää joka tapauksessa maltilliseksi verrattuna siihen, jos muutamakin työssäkäyvä lapsiperhe muuttaa pois tai jättää muuttamatta palveluiden puutteen vuoksi Virolahdelle. Jos olette koskaan lukeneet asuntojen myynti-ilmoituksia, olette huomanneet, että niissä on usein mainittu keskeisistä sijaintitiedoista mm. etäisyys päiväkodille ja koululle. Se tieto ei ole huvikseen lisätty.

Pienten talo auttaa merkittävästi korjaamaan kriisikuntakriteerien ns. kuningaskriteeriä eli kertynyttä alijäämää per asukas. Se vaikuttaa myös suotuisasti toiseen kriteeriin ”vuosikate poistoista”. Näiden lisäksi vuodelle 2028 odotettu huomattava luovutusvoitto voidaan vapaammin käyttää investointeihin, lainanmaksuun tai kulujen kattamiseen, koska sitä ei tarvitse sitoa poistoon.

Koko ratkaisu kiteytyy yhteen kysymykseen: millaisen kunnan tämä valtuusto jättää seuraavalle, vuonna 2029 aloittavalle? Miljoonan vahvempi talous ali-/ylijäämän suhteen ja palvelut laajemmin koko kunnan alueella, vai kaikki palvelut kutistettuna minimiin vain yhdessä pisteessä kaukana läntisen kasvupotentiaalin alueesta? Tämä päätös on merkittävä talous- ja arvovalinta ja se ratkaisee jopa kunnan koko tulevaisuuden. Me päätämme siitä tänään. Onko kunnan viimeisten vuosien ainut päätöksenteko vain valojen sammuttelua vai yritämmekö vielä pitää kiinni jokaisesta veronmaksajasta ja tärkeimmistä kuntalaisista, pienistä lapsista, jotka tuovat sekä suurimmat valtionosuudet että ylipäänsä toiveen tulevaisuudesta. Millaisen tulevaisuuden jätämme jälkeemme.

16.12.2025 Anton Yrjönen