Olen puhunut tässä sekä aikaisemmissa vaalikampanjoissani päätöksenteon laadusta. Olen painottanut faktoihin perustuvaa rationaalista päätöksentekoa jopa yhtenä vaalilupauksenani useamman kerran. Totta kai usein on myös tunnepohjaisista asioista kyse ja monesti päättäjät edustavat jotain tiettyä ihmisryhmää tai aluetta muita enemmän ja pyrkivät ajamaan juuri sen etuja, jolloin pelkkä järkeileminen ei automaattisesti kerro oikeaa päätöstä. Siitä huolimatta tai oikeastaan jopa sen vuoksi päätöksenteon tulisi kaikissa vaiheissa olla avointa, perusteltua ja tosiseikkoihin nojaavaa. Päättäjän ja kuntalaisen tulee olla selvillä, milloin päätöksen taustalla vaikuttaa harkinta ja milloin esimerkiksi etuajattelu tai dogmaattinen näkemys.

Asiasta puhuessani en tarkoita ainoastaan omaa tapaani tehdä päätöksiä ja osallistua poliittiseen päätöksentekoon, vaan pyrin myös ajamaan rationaalista ja faktapohjaista päätöksentekoa laajemmin eri toimielimissä sekä kunnan virkakoneistossa, kuin myös yhtä lailla hyvinvointialueenkin, jos minut sinne valitaan. Erityisesti viime viikkojen tapahtumien vuoksi olen miettinyt päätöksenteon kunnollisuutta hyvin paljon, sisältäen ihan kaikki poliittiset ja viranhaltijoiden osallisuusvaiheet.

Hyvän päätöksenteon merkkejä:

• Määritellään tavoite vaikutuksina
• Kartoitetaan reunaehdot
• Kerätään kaikki faktat
• Laaditaan mahdollisimman laaja ja kattava joukko vaihtoehtoisia ratkaisumalleja
• Analysoidaan kaikki mahdolliset vaihtoehdot reunaehtojen puitteissa sen suhteen, kuinka tavoitevaikutukset saavutetaan
• Valitaan vaihtoehdoista paras tai parhaat lopulliseen valintaan ja päätökseen, realistiset mahdollisuudet, vaikutukset ja riskit huomioiden.
• Lopulta tavoitteet toteuttavista kenties useista eri vaihtoehdoista voi näin ollen valita myös arvojen pohjalta tai etuajattelun pohjalta päätettäessä. Esimerkiksi; painotetaanko kunnan talouskurin maksimointia vai palvelujen saatavuutta ja hintaa käyttäjille, tai toivotaanko joka tapauksessa saatavan ambulanssitallin sijaitsevan omalla kylällä naapurikylän sijaan.

Huonon päätöksenteon merkkejä:

• Määritellään tavoite valmiina ratkaisuna, jos edes määritellään
• Huomioidaan korkeintaan osa faktoista ja reunaehdoista
• Valitaan ensimmäinen mahdollinen ratkaisu, joka keksitään
• Suodatetaan ideologiselta tai etuajattelun pohjalta mahdollisista ratkaisuista epämieluisat pois ennen niiden arviointia
• Etsitään valittua ratkaisua tukevat perusteet laajalti, mutta samalla sivuutetaan sen vastaiset perusteet.
• Päätetään toteuttaa valittu ratkaisu arvioimatta sen monia mahdollisia heijaste- ja seurannaisvaikutuksia.
• Koska vaihtoehtoja on yksi, ei voida puntaroida eri arvoja ja tavoitevaikutuksia ja kuinka ne toteutuvat (esimerkiksi lapsivaikutukset, tasa-arvokysymykset jne.)

Tietenkin useimmat päätökset kuntapolitiikassa ovat suhteellisen suoraviivaisia ilman monimutkaista valmistelua ja vaihtoehdottelua. Jos tien asfaltti on rikki, se joko uusitaan tai ei, ja rahatilanne on tässä oikeastaan ainut pohdittava seikka. Ei ole yleensä vaihtoehtoja esimerkiksi jättää tietä sikseen ja korvata se uudella kiertotiellä tai lauttayhteydellä. Ehkä tämän vuoksi viranhaltijat ja päättäjät ovatkin tottuneet yksinkertaiseen ja aivoja enemmälti rasittamattomaan jouhevaan prosessiin, jossa viranhaltija kertoo päättäjälle, mikä on ongelma ja kuinka se ratkaistaan, ja poliittinen päätös on lähinnä muodollinen hyväksyntä. Kun kymmenen kymmenestä päätöksestä mene sujuvasti tällä viranhaltijasanelulla poliitikkojen kumileimasimesta läpi ja homma toimii vuodesta toiseen, kaikki turtuvat ja ovat tyytyväisiä. Tästä tulee kunnallinen automaattiohjaus kaistavahteineen ja hätäjarruineen; vaikka nimellisesti kuskin paikalla istuu se, joka määrää, koneisto hoitaa hommansa itsenäisesti ja vaarana on kuskin nukahtaminen.

Mutta mitäs sitten tehdään, kun tuleekin se yhdestoista?

Silloin systeemi romahtaa. Säästöpäätöksellä ei säästetä, laatuun panostamalla lakkautetaan palvelu, luomalla työntekijän ihanneduuni luodaan kuntalaiselle luotaantyöntävä poismuuttokehote.

Hyää päätöksentekoa ei aina tarvita, mutta silloin kun se puuttuu vaikeassa paikassa, jälki on rumaa. Automaattiohjaus toimii vain kauniilla kelillä. Kun herää rytinään, voi olla liian myöhäistä.