Jouduin sivuun palveluverkkotyöryhmästä mahdollisen esteellisyystulkinnan vuoksi, eli päädyimme yhteisymmärryksessä siihen, että jäävään itseni. Syynä tähän oli se, että palveluverkkoselvitys oli kiteytynyt käsittämään ainoastaan Klamilan koulun ja päiväkodin sulkemisen, joissa on ja tulee olemaan jälkikasvuani. Samalla jouduin toteamaan palveluverkkoselvityksen ja esitetyt vaihtoehdot puutteellisiksi monin tavoin. Koska en enää päässyt vaikuttamaan valmistelutyön etenemiseen ja totesin sen etenevän suoraan heikoille kevätjäille, on mahdollisuuteni vaikuttaa nyt sama kuin rivikansalaisella, eli julkisen keskustelun kautta. Sitä aion nyt käyttää.

Alla on 18.3.2025 Virolahden kunnan kirjaamoon lähettämäni vastine palveluverkkoselvitykseen. Julkaisen sen tässä sanasta sanaan identtisenä, joskin muutaman kirjoitusvirheen olen korjannut. Teksti on pitkä, mutta haluan, että se on tällä sivustolla täsmälleen sama hyvine ja huonoine puolineen kuin kunnan vastaanottama, joten olkaapa hyvät:

---

Virolahden palveluverkosta

Pienten talo – aito vaihtoehto

Virolahden on leikattava menoja arvioiden mukaan vähintään 600 000 eur vuodessa. Se vaatii kaikkien mahdollisten keinojen käyttämistä – jokainen kivi on käännettävä. Volyymiltaan suurimman toimialan eli varhaiskasvatuksen ja koulun remontointi on välttämätöntä, sillä muutoin säästötavoitetta ei voida saavuttaa.

Nyt on tullut julki palveluverkkoselvitys, jossa on tutkittu vain yhtä ratkaisuvaihtoehtoa, kaiken toiminnan keskittämistä Virojoelle. Selvitys on puutteellinen kahdesta syystä. Muita vaihtoehtoja on esitelty pintapuolisesti ja sivuutettu ilman tarkempia laskelmia kustannusvaikutuksista. Lisäksi kaikkia realistisia vaihtoehtoja ei ole huomioitu ja selvitetty ensinkään. Toisekseen valitun mallin kaikkia kustannustekijöitä ei ole avattu missään vaiheessa (toistaiseksi) sellaisella tarkkuudella, että päättäjät voisivat arvioida niiden hyödyt ja haitat ja vertailla vaihtoehtoihin. Tämän kaiken perusteella ei voida tehdä kunnollisia, harkittuja ja perusteltuja päätöksiä tulevaisuudesta.

Tällä hetkellä Virolahden palveluverkko muodostuu kahdesta päiväkodista ja alakoulusta, Virojoella ja Klamilassa, sekä yläkoulusta ja lukiosta. Alakoulujen ja päiväkotien mitoitus on huomattavan ylisuuri nykyiseen lapsimäärään nähden. Lapsimäärä lisäksi laskee kovaa vauhtia. Asetelma tarjoaa mahdollisuuden ratkaista ongelma.

Päiväkodit ja alakoulut toimivat kolmessa kiinteistössä, joista Klamilan alakoulu ja päiväkoti on uudehko ja hyväkuntoinen, vasta kymmenen vuotta sitten otettu käyttöön. Virojoen päiväkoti on vain muutaman vuoden vanha, uudenveroinen ja erinomainen. Virojoen alakoulu on iäkäs, heikkokuntoinen ja suuri.

Ajatellen pelkästään ylläpidettävien kiinteistöjen määrää ja kuntoa, Virojoen alakoulu olisi se, josta luopuminen olisi ensisijaista. Sen jatkuvat ylläpitokulut lienevät suurimmat, siinä on eniten ns. hukkatilaa ja se on todennäköisimmin lähitulevaisuudessa suunniteltujen vanhenemiseen liittyvien tai yllättävien vaurioiden korjaamisen vaatimien korjausinvestointien kohde.

Palveluverkon supistamisesta keskusteltaessa on vedottu kiinteistöjen tilarajoitteisiin siitä lähtökohdasta, että kaikki alakoululaiset eivät mahdu Klamilan kouluun ennen vuotta 2030, josta syystä Klamila olisi lakkautettava ja keskitettävä koulu, sekä sen seurauksena myös päiväkoti Virojoelle. Tämä tarkastelu nykyisten alakoulujen suoraviivaisesta yhdistämisestä samaan kiinteistöön on kuitenkin rajoittunutta, eikä huomioi palveluiden totutusta poikkeavaa järjestelyä. Vaihtoehtoja on, ja kun jokainen kivi on käännettävä, esitän yhden uuden käännöksen.

Kouvolan Valkealaan on sivukoulun lakkauttamisen yhteydessä päätetty perustaa ns. pienten talo. Se sisältää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä koululuokkien 1-2 opetuksen. Pienimpien lasten palvelut pysyvät lähellä koteja, kun taas vanhemmat ikäluokat 3-6 luokille siirtyvät kauemmas suurempaan kouluun. Samaa mallia jäljitellen voidaan Virolahden ongelmallinen kiinteistötilanne ratkaista niin, että tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin saadaan valjastettua uusimmat, hyväkuntoisimmat, toimivimmat ja riskittömimmät olemassaolevat kiinteistöt ilman oleellista investointitarvetta näköpiirissä.

Perustetaan siis Klamilan päiväkotiin sekä Virojoen päiväkotiin pienten talot. Niihin tulee päiväkodin lisäksi esiopetus ja alakoulun luokat 1-2. Tilojen mitoitus mahdollistaa tämän tiedossa olevalla lapsimäärällä heti lukuvuodesta 2026-2027 alkaen. Erilliset alakoulut yhdistetään organisaationa yhdeksi alakouluksi, jossa luokat 1-2 toimivat hajautetusti päiväkotien yhteydessä ja ylemmät luokat koko kunnan lapset samoihin luokkiin yhdistäen. Koululuokat 3-6 mahtuvat tällöin Klamilan koulun tiloihin kokonaisuudessaan lukuvuodesta 2027-2028 alkaen. Lukuvuonna 2026-2027 silloinen kuudes luokka ei näihin tiloihin enää ilman hankaluuksia sovi, joten yhden lukuvuoden ylimenojärjestelynä kyseinen luokka voisi saada opetuksensa esimerkiksi yläkoulun yhteydessä tai muussa kunnan eri kiinteistössä yläkoulun palveluita ja tiloja hyödyntäen.

Yllä esitelty malli tarjoaa monia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Henkilöstövaikutuksiltaan se on koulun osalta yhtä paljon säästöjä tuottava kuin keskittäminen Virojoelle. Kiinteistökuluissa se tuottaa suurimmat vuotuiset säästöt.

Kiinteistöihin liittyvät riskit ja investointitarpeet minimoituvat. Virojoen koulukiinteistön käytöstä poistoon ei liity esimerkiksi alaskirjattavaa tai riskiä valtiontukien takaisinperinnästä. Sen sijaan sen käyttöön liittyy suurin vaurioriski ja paine investoida ikääntymisen vuoksi remontointiin lähitulevaisuudessa.

Kaikki ratkaisut, joissa palveluverkkoa supistetaan, kasvattavat pakostakin koulukuljetusten määrää ja kustannuksia. Verrattuna totaalikeskittämiseen, paikalliset pienten talot kuitenkin vähentävät lisäkuluja, koska luokkien 1-2 osalta muutosta nykyiseen ei tule. Kuljetettavien oppilaiden määrä tietysti vähenee ripeästi ikäpolvien pienentyessä vauhdilla muutenkin. Varhaiskasvatuksen palvelut kunnan länsiosassa on joka tapauksessa turvattava niin pitkään kuin siellä vielä alle kouluikäisiä lapsia on. Arvioni mukaan pienten talo -mallissa koulukuljetusten hinta kasvaa huomattavasti vähemmän kuin on Klamilan alueen korvaavien varhaiskasvatuspalveluiden kustannus. Lapsimäärän hupenemisen johdosta pienten talo -mallin kuljetuskustannukset asettunevat aluksi keskimäärin noin 90 000 eur nykytasoa korkeammalle ja erotusta Virojoelle keskittämiseen on vain noin 30 000 eur. Muutamissa vuosissa erot tasaantuvat eikä kuljetuskustannuksissa enää ole eroa samalla kun ne kokonaisuutena pienenevät vähitellen. Tässä arviossa on käytetty pohjana palveluverkkoselvityksen tietoa nykyisistä kuljetusmääristä ja niistä johdettua hinnoittelua, joka on projisoitu uusiin lapsimääriin ja -etäisyyksiin kuljetuksissa.

Käytännössä kuljetuskustannukset määrittyvät uudestaan uuden mallin myötä, koska kuljetukset on joka tapauksessa kilpailutettava. Kuljetusten hinta voi määräytyä monin perustein ja lasten määrät ja sijainnit ja kalusto ja reititys vaikuttaa siihen oleellisesti. Siksi menneiden lukujen käyttö tulevaisuuden arvioinnissa on vain suuntaa-antava. Varmuudella tiedetään, että kuljetettavien lasten lukumäärä tulee olemaan keskimäärin käytännössä täysin sama sekä Virojoelle keskittämisen mallissa, että pienten talo -mallissa. Se lienee keskeisin osatekijä ja muuttuja kokonaiskustannuksissa joka tapauksessa.

Päiväkodin siirto Virojoelle on mahdoton ratkaisu niille perheille, jotka kulkevat töihin länteen päin (Hamina, Kotka jne.). Heille tarvittaisiin joka tapauksessa vaihtoehtoinen ratkaisu, kuten perhepäivähoitajia tai palveluseteleitä lähikaupunkien päiväkoteihin. Ne maksavat paljon ja niihin sisältyy epävarmuus kyseisten palvelujen käytännön saatavuudesta. Vain kunnan oma palvelutuotanto on varmasti saatavilla.

Pienten talo -malli sisältää todennäköisesti paljon synergiaetuja toiminnan organisoinnissa, esimerkiksi iltapäiväkerhot sopivat hyvin yhteen päiväkotitoiminnan kanssa. Malli huomioi kaikista parhaiten lasten eri kehitysvaiheet, kun pienimmille lapsille ei tule pitkiä kuljetusmatkoja kotiväen tai koulukyytien toimesta.

Huolellisen arvioni mukaan pienten talo -mallilla yhdessä kunnan muiden säästötoimien kanssa voidaan saavuttaa säästötavoite. Se on siis mahdollinen, tarkoituksenmukainen ja validi skenaario. Se tulisi ehdottomasti huomioida leikkaustoimenpiteiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Muutoin voidaan todeta selvitysten ja valmistelun olevan pahasti puutteellisia ja huolimattomasti tehtyjä, vaikka jokin muu ratkaisu olisikin kuinka läpikotaisesti analysoitu.

Kun verrataan vaihtoehtoja, riittävät ”kovat säästöt” saavutetaan kaikilla Virojoelle keskittämisen malleilla sekä pienten talo -malleilla yhdessä muiden säästöjen kanssa. Sen sijaan pienten talo -malli on riskitön. Siihen ei sisälly tulevaisuuteen siirtyviä merkittäviä lisäkuluja tai niiden riskiä, kuten alaskirjaus, mahdollinen tukien takaisinperintä tai huomattavan suuret investoinnit perus- tai vauriokorjauksiin. Nämä yhdessä ovat vääjäämättä useita satoja tuhansia euroja heti lähivuosina ja mahdollisesti jopa yli miljoona euroa palveluverkkoratkaisun voimassaolon aikajänteellä. Esim. Viiden vuoden käyttöajalle tämä varma tai toteutuva lisämeno on huomioitava ratkaisun kustannusvaikutuksessa todellista säästöä vähentävänä. Näin ollen pienten talon nettohyöty taloudessa muodostuu jopa yhtä edulliseksi kuin Virojoelle keskittäminen.

Pienten taloon ei sisälly myöskään riskejä siitä, että kunnan länsiosan korvaavia varhaiskasvatuspalveluita ei olekaan saatavissa ostopalveluna tai halukkaina perhepäivähoitajina. Siinä on paljon lasten edun mukaisia sekä toiminnan organisoinnin hyötynäkökulmia. Se nojaa nyt olemassaolevista tiloista uusimpiin ja laadukkaimpiin. Se on toimiva ja riittävä ratkaisu ainakin viiden vuoden ajaksi siitä hetkestä alkaen, jolloin muutos voi astua voimaan. Noiden viiden vuoden

jälkeen lapsilukujen yhä pudottua, voidaan joutua tekemään uusia ratkaisuja, mutta sitä on nyt mahdoton ennakoida.

Virojoen koulu tulee joka tapauksessa olemaan huomattavasti ylisuuri tulevina vuosina kunnan alakoululaisten määrään nähden. Sen vähintään 136:lle koululaiselle riittävä koko on jo vuonna 2030-2031 tuplasti liian suuri. Senkään vuoksi siihen panostaminen ei vaikuta taloudellisesti järkevältä. Jos uudemmat, sopivammat ja parempikuntoiset tilat hävitetään ja sitoudutaan Virojoen alakoulurakennuksen käyttöön pitkällä tähtäimellä, ollaan vain muutamien vuosien kuluttua jälleen tilanteessa, jossa säästöjä ja leikkauksia tarvitaan ja palveluverkkoa joudutaan taas uusimaan tavalla tai toisella – kenties kalliisti.

Pienten talo -mallilla on saavutettavissa noin 500 000 euron suorat säästöt. Säästötavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan muutakin. On kuitenkin tiedossa, että suunnitelluilla toimilla voidaan säästää muualta lisäksi ainakin 100 000 euroa ja on tiedossa merkittävää potentiaalia muista kunnan taloutta rasittavista kohteista, kuten konserni tai vesilaitos, joista säästöjä ja tuottoja voidaan saada edelleen vähintään 100 000 euroa. Myös esimerkiksi kirjastosta säästäminen tulisi selvittää kunnolla.

Pienten talo -malliin ei sisälly vaihtoehtoiskustannusten riskejä ja kirjanpidollisia kulueriä, toisin kuin Klamilan koulun ja päiväkodin lakkauttamiseen, jotka voivat olla jopa useita satoja tuhansia vuodessa. Tiukimmalla Virojoelle keskittämisen vaihtoehdolla voidaan kyllä teoriassa säästää yksistään kovina välittöminä säästöinä enemmän, jopa koko tarvittava 600 000 euroa ilman muita toimenpiteitä, jos jätetään huomioimatta alaskirjaukset, riskit valtion tuen palautuksesta ja Virojoen kiinteistön kuntoon liittyvät riskit/menot. Mutta se säästö ei siis ole yksiselitteinen ja riskitön ja voidaan kysyä, onko tämä oikea paikka kohdistaa säästötoimenpiteet maksimaalisesti vain ja pelkästään euroja tuijottaen riskit sivuuttaen. Sellainen vaikuttaa uhkapeliltä.

Erotus eniten säästävän Virojoelle keskittävän mallin ja eniten säästävän Pienten talo -mallin välillä kovissa eli välittömissä säästöissä ilman keskittämismallin riskien toteutumista asettuu ensimmäisen vaikutusvuoden jälkeen keskimäärin noin 150 000 euron tasolle. Se on hinta, jonka panostamalla palveluverkkoon joudumme valitsemaan säästää muista kunnan menoista tai kasvattamaan tuloja. Tämä on mahdollinen kaula kuroa kiinni, jos siihen tahtoa löytyy.

Mainittu noin 150 000 euron erotus muodostuu pääosin seuraavista lähteistä: 


• Suurimmalta osin varhaiskasvatuksen henkilöstöstä ei välittömästi saada säästöjä leikkaamalla vaka-henkilöstöä ryhmien yhdistämisen kautta. Käytännössä joidenkin vuosien aikajänteellä erityisesti päiväkotilasten nopea hupeneminen kuitenkin johtaa ilman muuta vähenevään henkilökuntatarpeeseen. Esim. Vuodesta 2023 alkaen Klamilan alueella on syntynyt vain yksi lapsi vuodessa ja kehityksen jatkuessa tätä rataa, muutaman vuoden mittaan varhaiskasvatusryhmien vähentäminen kahdesta yhteen tullee ajankohtaiseksi Klamilan suunnalla vähintään tai ehkä koko kunnan alueella yhdistäen ryhmiä. Vaka-henkilöstön määrä ja palkkakulut on suurin yksittäinen erottava tekijä, noin suuruusluokkaa 100 000 eur/v, josta toisaalta voidaan tarpeen mukaan leikata riippuen vaka-lasten määristä ryhmissä ja niitä yhdistelemällä.
• Koulukuljetuksista syntyy mahdollisesti noin 20 000 eur lisäkuluja vuosittain keskittämiseen verrattuna.
• Keskittämismalleihin on laskettu 98 000 euron suuruinen keskittämisen muu säästö, jota ei ole missään avattu. On mahdotonta arvioida, mistä se koostuu ja sisältyisikö Pienten Talo -malliin vastaavanlainen säästömahdollisuus edes osin.
• Kirjasto tarvitsee uudet tilat, josta on arvioitu syntyvän 20 000 eur lisävuosimenot, jos käytetään kunnan omistamaa sopivaa tyhjää kiinteistöä ja tarvittaessa skaalataan kirjaston pinta- alavaatimusta tilojen mukaan.

Kuten todettu, Virojoelle keskittävässä mallissa on huomattavia taloudellisia riskejä. Taulukoista voidaan nähdä, että ne huomioituna pahimman mahdollisen skenaarion mukaan, keskittämisen tuottama nettosäästö on parhaimmillaankin jopa 120 000 eur pienempi kuin pienten talossa, joka on säästömallina riskitön taloudellisesti ja monien toiminnallisten piirteiden suhteen. Keskittämismalli voi siis riskit huomiotta jättäen taata noin 150 000 eur enemmän säästöjä, mutta riskien toteutuessa pahimmillaan, jäädä säästövaikutukseltaan 120 000 euroa vähäisemmäksi. Upporikkaan ja rutiköyhän pelaaminen tässä tilanteessa ei ole mielestäni suositeltavin toimintatapa, vaan varma ja ennustettava talous on tärkeämpää, kun sillä voidaan saavuttaa säästötavoitteet sekä huomioida erityisesti pienimpien lasten etu keskittämistä paremmin.

Iso osa tarvittavista tarkoista lähtötiedoista ei ole saatavilla, joten monet arvioni ovat suuntaa- antavia, oletuksiin perustuvia tai johdettu parhaalla mahdollisella ymmärryksellä ja tahdolla julkisesti saatavilla olevista luvuista. Vain kunnan viranhaltijoilla on pääsy dataan ja yleensäkin mahdollisuus laatia laskelmat täsmällisesti.

Keskittäminen ei ole aina parasta taloudelle, puhumattakaan palveluiden käyttäjille. Jos puhutaan kaikkien kivien kääntämisestä, tässä on yksi johon ei ole vielä rohjettu koskea. Pienten talo – ratkaisun vaikutukset on selvitettävä samalla tarkkuudella aitona vaihtoehtona Virojoelle keskittämiselle. Säästäminen on nyt välttämätöntä, mutta kuntaa ei välttämättä kannata ylisäästää varmuuden vuoksi hengiltä.

18.3.2025 Virolahdella, Anton Yrjönen