Kymsoten piti olla maakunnallinen sote-palveluiden kuntayhtymä. Siis Carean, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin, uudistettu versio. Aiemmin perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, hoivapalvelut ja muut lain perusteella kuntien vastuulla olevat sote-palvelut oli hoidettu kunnittain tai Kaakon Kaksikon kaltaisilla yhteistyöjärjestelyillä ja lähinnä erikoissairaanhoito oli maakunnallisen, lakisääteisen sairaanhoitopiirin hallussa.

Kansallista sote- ja maakuntauudistusta ennakoiden Kymenlaaksossa päätettiin luoda uutta sote-mallia vastaava kuntayhtymä Carean pohjalta, hieman samaan tapaan kuin esim. Etelä-Karjalan Eksote on. Careassa kuntien keskinäinen äänivalta oli määrätty perussopimuksessa noudattamaan kunnittaisia väestömääriä. Eli sama määrä kuntalaisia tuotti jokaiselle jäsenkunnalle suhteessa saman verran määräysvaltaa Careassa. Kymsoten perussopimus pohjautui neuvotteluvaiheessa Carean perussopimukseen ja lähtökohtana oli samanlainen äänivaltajakauma, jonka muuttamisesta ei tiettävästi missään vaiheessa keskusteltu.

Jokin meni kuitenkin pieleen. Kymsoten voimassaolevan perussopimuksen (hyväksytty kunnissa alkuvuodesta 2018) mukaan Kouvolalla onkin yksiselitteinen määräysvalta Kymsotessa. Maakunnan viisi muuta kuntaa; Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä ovat käytännössä äänivallattomia matkustajia tässä sotelaivassa. Kapteenina toimii Kouvola. Aiemmin kirjoitin Kymsoten perussopimuksesta, johon on jossain vaiheessa lipsahtanut yhden sanan tekstivirhe, mihin ei oltu kiinnitetty huomiota, ennenkuin Kymsoten käynnistyttyä siitä äityi riita äänivallan jakautumisesta.

Yhden sanan vaihtuminen tuotti tilanteen, jossa äänivalta on täysin epäsuhtaisesti jakautunut. Virheellinen sopimus hyväksyttiin kaikissa kunnissa alkuvuonna 2018. Laastaripaikkana Kymsoten hallituksen ja valtuuston värikkään neuvonpidon seurauksena perussopimukseen ehdotettiin pieniä muutoksia, kuten suurimman kunnan äänivaltaa rajoittava leikkurilauseke, keväällä 2019. Tosiasiassa se ei kuitenkaan muuta yhtään mitään. Edelleen Kouvolalla on yksiselitteinen määräysvalta äänienemmistön muodossa. Muutettu perussopimus on hyväksytty muualla, paitsi Virolahden kunnassa, jossa äänivallan epäsuhta-asia nostettiin kunnanvaltuustotasolla tietääkseni ensimmäistä kertaa esiin koko Kymsoten perustamisen historian aikana, kaikki kunnat huomioiden.

Kuvassa 1 on esitetty graafisesti virheellisen sanamuodon vaikutus kuntien äänivaltasuhteisiin. Alkuperäisen Kymsoten perussopimuksen mukaan vasemmanpuoleisessa tolpassa on äänijakauma kuntien kesken, joka osoittaa, kuinka Kouvolalla on noin 2/3 yhtymävaltuuston äänistä, vaikka sen väestö edustaa maakunnasta niukasti vajaata puolta. Oikeanpuoleinen tolppa esittää äänten jakautumista kevään 2019 muutosesityksen myötä, kun Kouvolan ääniä leikataan vastaamaan puolta koko maakunnan rajoittamattomasta äänimäärästä. Sen seurauksena Kouvolalla on edelleen 58,7% kaikista äänistä, eli ehdoton enemmistö.

Vertailun vuoksi kuva 2 esittää vanhan Carean mallin mukaisen äänivaltasuhteiden jakautumisen, jossa jokaisen kunnan äänimäärä vastasi samassa suhteessa kunnan asukaslukua, käyttäen nyt tuoreimpia vuodenvaihteen asukaslukumääriä. Kuva osoittaa, että Kouvolan osuus jäisi niukasti alle 50%:n, kuten se oli myös Careassa. Jokainen kunta saa tässä väestöään samassa suhteessa edustavan äänimäärän yhtymävaltuustossa. Tämä on se malli, jota oli tarkoitus tavoitella, mutta joka yhtä sanaa muiden huomaamatta vaihtamalla muuttui kuvan 1 kaltaiseksi, jossa Kouvolalla on jopa nelinkertaisesti enemmän ääniä yhtymävaltuustossa kunnan alkavaa tuhatta asukasta kohden, kuin joillain toisilla kunnilla.

Miten tähän päädyttiin ja miten asiaa on eri vaiheissa tuotu esiin? Virallisesti äänivaltasuhde ja eripura siitä ilmaantui vasta Kymsoten aloitettua toimintansa alkuvuonna 2019. Virhe tai epäselvyys on kuitenkin ollut mukana sopimustekstissä jo noin vuoden sitä ennen. On mielenkiintoista tutkia, mitä asiasta on julkisuudessa lausuttu, koska se valottaa hieman asioiden etenemistä ja eri tahojen tarkoitusperiä.

Vuosi sitten, 27.3.2018, Kymen Sanomat uutisoi aiheesta seuraavasti:

Kouvola tavoittelee edelleen perussopimuksen muuttamista.

Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) on esittänyt sote-kuntayhtymän päätösvallan jakamista etelän ja pohjoisen välillä Kymenlaaksossa tasan 50-50, eikä etelän hyväksi 51-49 niinkuin sopimuksessa on.

— Vaadimme päätösvaltaa 50-50 ja puheenjohtajan paikkaa, toteaa Harri Helminen (Kousa 27.3.)

Vuosi sitten Kouvola oli siis tympääntynyt siihen, että sillä ei ollut puolikasta äänivallasta. Se on poliittinen tavoite ja sinänsä ymmärrettävä, niin lähellä väestöpohjaperustaisesti maakunnan puolikasta Kouvola on.

Kymmenen (10) kuukautta myöhemmin, 1.2.2019, sävy onkin yllättäen muuttunut, kuten Kouvolan Sanomien uutinen osoittaa:

Hallituksen äänestys perussopimuksen muutoksesta meni odotetusti: etelän edustajat olivat muutoksen kannalla, pohjoisen eli Kouvolan edustajat olisivat halunneet hyväksytyn perussopimuksen pysyvän voimassa.

…

Kymsoten perussopimuksen 7. pykälässä todetaan, että kullakin yhtymävaltuustojäsenellä on yksi ääni jokaista tuhatta asukasta kohti. Tämän mukaan esimerkiksi Kouvolan jokaisella kymmenellä yhtymävaltuustojäsenellä olisi 85 ääntä, eli kaupungilla olisi yhteensä 850 ääntä.

…

Äänileikkurisäännöksen perusteella yhdelläkään jäsenkunnalla ei kuitenkaan voi valtuustossa olla yli puolta kaikkien kuntien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kouvolalla olisi puolet äänistä. Kiistatilanteissa valtuuston puheenjohtajan kotipaikka ratkaisisi asian. Tällä hetkellä yhtymävaltuuston puheenjohtaja on kouvolalainen Jukka Nyberg (sd.).

Mitä tässä välissä tapahtui? Ensin Kouvola tavoitteli aiempaan Carean perussopimukseen nähden äänivaltansa korottamista niukasti vajaasta puolesta tasan puoleen, mutta 10kk myöhemmin sillä olikin perussopimuksessa liki 2/3 enemmistö, jonka leikkaamista puoleen se vastusti. Erittäin erikoinen kehityskulku. Kouvola oli päivänselvästi saanut läpi paitsi havittelemansa äänivaltaosuuden, myös rutkasti ylimääräistä. Selitys äänivaltasuhteen muutokselle on välissä tapahtunut virhe yhden sanan vaihtuessa toiseksi, joka moninkertaisti kunnan suhteellisen äänivallan yhtymävaltuustojäsenten lukumäärän verran. Tästä olen kirjoittanut jo aiemmin.

Erityisen tärkeä huomio on em. uutisen sitaatin asiavirhe äänivallasta, jonka korostin alleviivauksella ja värillä. Uuden mallin(kaan) mukaan Kouvolan äänivalta ei olisi puolta yhtymävaltuuston äänistä, vaan selvästi enemmän, eli 58,7%, kuten Kuva 1 havainnollistaa. Tämä asiavirhe on mennyt läpi virallisina lausuntoina, tiedotusvälineissä ja näemmä myös kunnallisessa päätöksenteossa, kaikkialla. Paitsi Virolahdella valtuuston kokouksessa 18.3.2019. Ehkä siitä ollaan oltu jossain tietoisia, mutta silmiini ei ole julkista keskustelua aiheesta osunut.

Tämä on tapahtumien kulku, eikä se muuksi muutu. Kiinnostavaa on kuitenkin miettiä sen seurauksia, sekä mahdollisuuksia korjata ilmeinen virhe, joka kuin varkain teki Kymsotesta Kouvolan yksinvaltiuden reviirin.

Kuntalain 6 § ja sen viittaama kirjanpitolain 1 luvun 5 § nimittäin tietävät kertoa asiasta seuraavaa:

Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin

Kun Kouvolan äänivalta Kymsotessa ylittää 50%, leikkurilla tahi ilman, se tekee Kymsotesta osan Kouvolan kaupungin kuntakonsernia. Sen lisäksi, että määräysvalta tarkoittaa muiden jäsenkuntien täyttä osattomuutta päätöksentekoon, tämä tekee myös juridisesti ja taloudellisesti asiasta erilaisen.

Menemättä syvemmälle seurauksiin, konsernijäsenyys voisi vaikuttaa esimerkiksi kunnan talouskirjanpidossa siihen, kuinka varoja arvostetaan tai tulosta jyvitetään eri kuntien kontolle. Vastaavasti vähemmistöosakkaat jäävät pasiivisen osakkeenomistajan asemaan, joilla on intressinä lähinnä yhtymään sidottu pääoma ja siihen sidottu tuotto tai kulut, kuten erilaiset kiinteistöt, joita sote-palveluihin liittyy paljon.

Kauhuskenaariona on sellainen, että Kouvola voi käyttää koko Kymsotea kaikilta osin oman kuntataloutensa paikkailuun ja määrätä mielivaltaisesti palveluverkon toimintojen sijoittelun lisäksi myös palvelumaksut sekä määrätä sen, paljonko syntyvistä kustannuksista jäsenkunnat joutuvat yhteiseen pottiin maksamaan. Äärimmillään Kouvola voisi äänivaltansa ja kirjanpidollisen tulkinnan vuoksi maksattaa muiden kuntien budjetista ja niiden sote-palveluiden käyttäjjien lompakosta oman kuntataloutensa vajeen. Tietysti tällainen on teoreettista, eikä perustu kuntatalouden oppineeseen tulkintaan, vaan amatöörin hahmotelmiin, mutta jos ilman varsinaisia asiaperusteita moiseen järjestelyyn ei ole yleisesti ymmärrettävää syytä, miksi muiden kuntien tulisi moista riskiä hyväksyä? Muistutan, että nyt on kyse erityisesti äänivaltasuhteista siltä osin, että voiko yksi kunta (Kouvola) saada määräysvallan yksin, ja nivouttaa koko maakunnallisen sotepalveluorganisaation oman kuntataloutensa tytäryhteisöksi.

26.3.2019,
Anton Yrjönen