Huom: Artikkelia muokattu 21.3.2019 n. klo 12.40 joidenkin numeroiden ja suhdelukujen osalta, kun tarkemmat laskelmat korvasivat aiemmat summanmutikassa arvioidut.
Virolahden kunnanvaltuustossa oli maanantaina 18.3.2019 esillä Kymsoten (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea) perussopimuksen muuttaminen. Muutos koski ääni- ja päätösvaltaan liittyviä seikkoja, joista aiemmin sovitun ja päätetyn perussopimuksen kiistanaiheiksi ja ongelmiksi nousseista äänivaltakysymyksistä oli tarkoitus saavuttaa kompromissi.
Esitin asiakohdassa Keskustan ryhmäpuheenvuoron, jossa nostin esiin kaksi keskeistä seikkaa, joiden valossa Kymsoten perussopimus ei ole kestävä ja oikeudenmukainen, eikä sitä tulisi uuden tiedon valossa sellaisenaan hyväksyä ja saattaa voimaan. Keskustelun ja vastaehdotusten jälkeen valtuusto päätti yksimielisesti jättää perussopimuksen muutosten hyväksymisen pöydälle jatkoselvityksiä varten.
Ongelma 1 on valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen, mikä tekee väliaikaiseksi aiotusta Kymsotesta toistaiseksi voimassaolevan ja mahdollisesti pysyvän ratkaisun. Sen oleellinen alkusyy on lakannut olemasta ja siksi sen jatkoa ja olemassaoloa olisi hyvä nyt tarkastella kriittisesti.
Ongelma 2 on suurin, ja se voi kaataa koko Kymsoten tai ainakin tuottaa huomattavaa alueellista epätasa-arvoa ja merkittävän riskin pienten kuntien kärsimiselle kiihdytetyn keskittämisen ja päätösvallan karkaamisen muodossa, ilman kuntataloudelle koituvia hyötyjä. Keskityn nyt pääasiassa tähän ongelmaan.
Kirjoitan tässä oman näkemykseni ongelmakohtineen ja perusteluineen julki, koska asia on sekä Virolahdelle että laajemmin koko maakunnalle erittäin tärkeä nimenomaan keskeisten ja tärkeiden sote-palveluiden turvaamisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta, myös demokratian perustan toteutumisen suhteen. Teksti ei ole sanatarkka toiste ryhmäpuheenvuorostani, eikä sinällään edusta Keskustan valtuustoryhmän tai Virolahden kunnanvaltuuston kantaa, mutta oleellisissa seikoissa oman tulkintani mukaan asiasta oltiin vahvasti samansuuntaista mieltä. Korostan, että tämä on silti henkilökohtainen kannanottoni aiheeseen.
Taustaa
Kunnanvaltuuston kannalta kyse oli siitä, että aiemmin (valtuusto 23.4.2018) yksimielisesti hyväksytty perussopimus osoittautui päätöksen jälkeen, Kymsoten aloitettua toimintansa, riidanalaiseksi jäsenkuntien päätösvaltaa, tarkemmin sanoen yhtymävaltuuston jäsenten äänimääriä, koskevan pykälän osalta. Saamieni tietojen mukaan alkuperäiseen perussopimukseen oli pujahtanut muotovirhe, joka muutti merkittävästi kuntien keskinäisiä äänivaltasuhteita vastoin neuvotteluissa vallinnutta käsitystä ja taustalla olevaa aiempaa Carean perussopimuksen mallia koskevaa lähtökohtaa. Aiempi malli oli jäsenkuntien väkiluvun mukaisesti tasavertainen, taaten kaikille kunnille suhteessa väkilukuun samanarvoisen suhteellisen äänivallan yhtymävaltuustossa. Uuden sopimustekstin muotoilussa yksi sanamuoto muutti äänivallan matemaattista tulkintaa niin, että suuremmat kunnat saavat suhteessa suuremman äänivallan per capita eli nuppia kohti.
Perussopimuksen ongelmalliset pykälät:
6 § Yhtymävaltuuston jäsenien valinta Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet yhtymävaltuustoon seuraavasti:
Kunnan asukasluku Jäsenten määrä 2000 tai vähemmän 1 2001 - 8000 2 8001 - 25000 3 25001 - 50000 4 50001 - 70000 7 70001 - 100000 10 100001 tai enemmän 12
7 § Yhtymävaltuustojäsenien äänivalta
Kullakin yhtymävaltuustojäsenellä on yksi ääni jokaista alkavaa
tuhatta asukasta kohti.
Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan
heistä saapuvilla olevien kesken.
...jatko leikattu pois...
Kymsoten perussopimuksen vääristynyt ja keskittävä vallan jakautuminen
Edellä olevissa otteissa perussopimuksesta on korostettu värillä, kursivoinnilla ja alleviivauksella yksi pykälän 7 sana, joka tuottaa varsinaisen ongelman. Huomataan, että kahdessa eri pykälässä molemmissa on painotettu äänivaltaa suhteessa väkilukuun. Suhteellinen edustus valtuustossa muodostuu pykälän 6 mukaisella valtuustojäsenten määrällä. Kuitenkin, jokaiselle yksittäiselle jäsenelle myönnetään pykälässä 7 niinikään kunnan väkiluvun mukaan painotettu henkilökohtainen äänimäärä. Nämä kaksi päällekkäistä lineaarista eli suhteellista vallanjakopykälää muodostavat yhtä aikaa sovellettuna karkeasti ottaen eksponentiaalisen käyrän, joka on muotoa y = ax^2 matemaattisesti kuvattuna, eli siis toisen asteen yhtälön suhteessa väkimäärään x. Se tarkoittaa suoraan sanottuna sitä, että mitä suurempi kunta, sen enemmän on kunnan yksittäisen asukkaan tuottama äänivalta yhtymävaltuustossa. Esimerkillä havainnollistettuna se tarkoittaa, että jokainen Kouvolan asukas tuottaa sote-kuntayhtymän ylimmässä päätöksentekoelimessä noin 4-kertaisesti suuremman äänivallan kuin Virolahden asukas.
Edellä mainittu lopputulos on räikeä rikkomus demokratian perusteita kohtaan ja mahdollisesti jopa perustuslaillinen ongelma, kun jokaisella Suomen kansalaisella ja kuntayhtymän eri kuntien asukkaalla (välillisesti kunnanvaltuustojen kautta) ei ole yhtäläistä äänioikeutta ja siis vaikutusvaltaa itseään koskeviin sote-päätöksiin. Kouvolalainen on monta kertaa arvokkaampi ihminen kuin Virolahden tai Miehikkälän asukas. Jokainen voi miettiä, mihin tällainen hyvin nopeasti johtaa.
Valtakunnallinen sote kaatui lopulta perustuslaillisiin ongelmiin ja on hyvin mahdollista, että meillä täällä maakunnassa tapahtuu nyt tismalleen sama. Joka tapauksessa on tärkeää, että kaikki maakunnan asukkaat, varsinkin pienten kuntien, ymmärtävät, millainen huiputus ja vallankaappaus nyt on kyseessä. Moninkertaisella äänivallallaan kouvolalaiset saavat suhteettoman suuren määräysvallan syrjäisten pienkuntien sotepalveluihin; niiden sijaintiin, tuottamistapaan, rahoitukseen, ihan kaikkeen. Myös verovaroihin, joita kaikki asukkaat samojen periaatteiden mukaan kaikkialla maksavat yhteiseen sotepottiin.
Ongelmien syy on yllä korostettu sana ”yhtymävaltuustojäsen”. Yhteisen lähtökohtaisen idean ja aiemman perussopimuksen pohjalta sen tilalla tulisi olla sana ”jäsenkunta”. Virhe on pujahtanut tuntemattomasta syystä sopimustekstiin muokkausvaiheessa ja jäänyt huomaamatta sitä eri kunnissa hyväksyttäessä. Saamieni tietojen mukaan muut kunnat Kouvolaa lukuunottamatta ovat riitauttaneet tämän muotoilun vaatien alkuperäistä yhteisen tahtotilan mukaista ja aiemman mallin mukaista muotoilua, joka takaisi kuntalaisten yhdenvertaisuuden äänivallan muodossa. Kouvola kuulemma ei tätä hyväksy. Suurimpana kuntana se voi samaisten pykälien nojalla tietenkin torpata ihan mitä tahansa. Niinpä nyt kompromissiehdotuksena oli tiettyjä muita rajoituksia äänivaltaan tietyissä erikseen määrätyissä päätösasioissa. Se ei kuitenkaan poista perusongelmaa, joka on se, että demokratia ja yhdenvertaisuus kansalaisten kesken eivät toteudu.
Soteasiat ovat kenties kaikkein tärkeimpiä ja perustavanlaatuisimpia kuntien vastuulla olevia palveluita, myös eniten maksavia. Kymsoten perussopimusmalli on suora ja räikeä verorahojen ja päätösvallan anastus pieniltä suurille. Pienet kunnat ovat joka tapauksessa suhteessa pieniä ja väkisinkin alttiit keskittymisen tuomille haitoille ja päätöksenteon karkaamiselle toisaalle, mutta minun oikeustajuuni ei mahdu se, että tätä halutaan korostaa virheen ja sopimusteknisen kikkailun nojalla niin, että suurten valtaa suhteettomasti kasvatetaan ilman ainuttakaan asiaperustetta.
Oma kantani on, että tällaista sopimusta ei tule missään olosuhteissa hyväksyä, eikä se varmasti edes päde mikäli asia oikeudessa riitautetaan. Sen vuoksi olen erittäin tyytyväinen, että Virolahden kunnanvaltuusto yksimielisesti päätti jättää asian pöydälle jatkoselvityksiä varten. Asian ongelmallisuus on vietävä uudelleen neuvottelupöytiin ja nyt, kansallisen sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua, harkittava myös väliaikaiseksi aiotun Kymsoten purkamista tai siitä irtautumista ja etsittävä oikeudenmukaisempia ja demokraattisempia ratkaisuvaihtoehtoja, jos räikeää vallanjakovirhettä ei saada korjattua.
Kun tänään valtuusto asiasta päätti, niin sillä oli tiedossa virheellisen sanamuodon tuottama vääristymä, jota ei aiemman päätöksen yhteydessä oltu tunnistettu. Sen vuoksi ei voida vedota jo voimassaolevaa päätökseen ja sopimukseen, sillä uskoakseni Suomen lain mukaan selkeä virhe ei voi olla juridisesti sitova, olipa päätöksiä ja allekirjoituksia virheelliseen paperiin tehty kuinka paljon tahansa. Näkemykseni on, että Kymsotella ei ole ainakaan Virolahden osalta nyt vielä toistaiseksi sitovasti voimassaolevaa perussopimusta. Toivon, että muutkin kunnat pohtivat asiaa huolella samalta kannalta ja toivon, että tätä katastrofaalista vallanriistoa ei panna täytäntöön.
Virolahdella 18.3.2019
Anton Yrjönen
Anton Yrjönen 