Kymsoten piti olla maakunnallinen sote-palveluiden kuntayhtymä. Siis Carean, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin, uudistettu versio. Aiemmin perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, hoivapalvelut ja muut lain perusteella kuntien vastuulla olevat sote-palvelut oli hoidettu kunnittain tai Kaakon Kaksikon kaltaisilla yhteistyöjärjestelyillä ja lähinnä erikoissairaanhoito oli maakunnallisen, lakisääteisen sairaanhoitopiirin hallussa.

Kansallista sote- ja maakuntauudistusta ennakoiden Kymenlaaksossa päätettiin luoda uutta sote-mallia vastaava kuntayhtymä Carean pohjalta, hieman samaan tapaan kuin esim. Etelä-Karjalan Eksote on. Careassa kuntien keskinäinen äänivalta oli määrätty perussopimuksessa noudattamaan kunnittaisia väestömääriä. Eli sama määrä kuntalaisia tuotti jokaiselle jäsenkunnalle suhteessa saman verran määräysvaltaa Careassa. Kymsoten perussopimus pohjautui neuvotteluvaiheessa Carean perussopimukseen ja lähtökohtana oli samanlainen äänivaltajakauma, jonka muuttamisesta ei tiettävästi missään vaiheessa keskusteltu.

Jokin meni kuitenkin pieleen. Kymsoten voimassaolevan perussopimuksen (hyväksytty kunnissa alkuvuodesta 2018) mukaan Kouvolalla onkin yksiselitteinen määräysvalta Kymsotessa. Maakunnan viisi muuta kuntaa; Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä ovat käytännössä äänivallattomia matkustajia tässä sotelaivassa. Kapteenina toimii Kouvola. Aiemmin kirjoitin Kymsoten perussopimuksesta, johon on jossain vaiheessa lipsahtanut yhden sanan tekstivirhe, mihin ei oltu kiinnitetty huomiota, ennenkuin Kymsoten käynnistyttyä siitä äityi riita äänivallan jakautumisesta.

Yhden sanan vaihtuminen tuotti tilanteen, jossa äänivalta on täysin epäsuhtaisesti jakautunut. Virheellinen sopimus hyväksyttiin kaikissa kunnissa alkuvuonna 2018. Laastaripaikkana Kymsoten hallituksen ja valtuuston värikkään neuvonpidon seurauksena perussopimukseen ehdotettiin pieniä muutoksia, kuten suurimman kunnan äänivaltaa rajoittava leikkurilauseke, keväällä 2019. Tosiasiassa se ei kuitenkaan muuta yhtään mitään. Edelleen Kouvolalla on yksiselitteinen määräysvalta äänienemmistön muodossa. Muutettu perussopimus on hyväksytty muualla, paitsi Virolahden kunnassa, jossa äänivallan epäsuhta-asia nostettiin kunnanvaltuustotasolla tietääkseni ensimmäistä kertaa esiin koko Kymsoten perustamisen historian aikana, kaikki kunnat huomioiden.

Kuvassa 1 on esitetty graafisesti virheellisen sanamuodon vaikutus kuntien äänivaltasuhteisiin. Alkuperäisen Kymsoten perussopimuksen mukaan vasemmanpuoleisessa tolpassa on äänijakauma kuntien kesken, joka osoittaa, kuinka Kouvolalla on noin 2/3 yhtymävaltuuston äänistä, vaikka sen väestö edustaa maakunnasta niukasti vajaata puolta. Oikeanpuoleinen tolppa esittää äänten jakautumista kevään 2019 muutosesityksen myötä, kun Kouvolan ääniä leikataan vastaamaan puolta koko maakunnan rajoittamattomasta äänimäärästä. Sen seurauksena Kouvolalla on edelleen 58,7% kaikista äänistä, eli ehdoton enemmistö.

Vertailun vuoksi kuva 2 esittää vanhan Carean mallin mukaisen äänivaltasuhteiden jakautumisen, jossa jokaisen kunnan äänimäärä vastasi samassa suhteessa kunnan asukaslukua, käyttäen nyt tuoreimpia vuodenvaihteen asukaslukumääriä. Kuva osoittaa, että Kouvolan osuus jäisi niukasti alle 50%:n, kuten se oli myös Careassa. Jokainen kunta saa tässä väestöään samassa suhteessa edustavan äänimäärän yhtymävaltuustossa. Tämä on se malli, jota oli tarkoitus tavoitella, mutta joka yhtä sanaa muiden huomaamatta vaihtamalla muuttui kuvan 1 kaltaiseksi, jossa Kouvolalla on jopa nelinkertaisesti enemmän ääniä yhtymävaltuustossa kunnan alkavaa tuhatta asukasta kohden, kuin joillain toisilla kunnilla.

Miten tähän päädyttiin ja miten asiaa on eri vaiheissa tuotu esiin? Virallisesti äänivaltasuhde ja eripura siitä ilmaantui vasta Kymsoten aloitettua toimintansa alkuvuonna 2019. Virhe tai epäselvyys on kuitenkin ollut mukana sopimustekstissä jo noin vuoden sitä ennen. On mielenkiintoista tutkia, mitä asiasta on julkisuudessa lausuttu, koska se valottaa hieman asioiden etenemistä ja eri tahojen tarkoitusperiä.

Vuosi sitten, 27.3.2018, Kymen Sanomat uutisoi aiheesta seuraavasti:

Kouvola tavoittelee edelleen perussopimuksen muuttamista.

Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) on esittänyt sote-kuntayhtymän päätösvallan jakamista etelän ja pohjoisen välillä Kymenlaaksossa tasan 50-50, eikä etelän hyväksi 51-49 niinkuin sopimuksessa on.

— Vaadimme päätösvaltaa 50-50 ja puheenjohtajan paikkaa, toteaa Harri Helminen (Kousa 27.3.)

Vuosi sitten Kouvola oli siis tympääntynyt siihen, että sillä ei ollut puolikasta äänivallasta. Se on poliittinen tavoite ja sinänsä ymmärrettävä, niin lähellä väestöpohjaperustaisesti maakunnan puolikasta Kouvola on.

Kymmenen (10) kuukautta myöhemmin, 1.2.2019, sävy onkin yllättäen muuttunut, kuten Kouvolan Sanomien uutinen osoittaa:

Hallituksen äänestys perussopimuksen muutoksesta meni odotetusti: etelän edustajat olivat muutoksen kannalla, pohjoisen eli Kouvolan edustajat olisivat halunneet hyväksytyn perussopimuksen pysyvän voimassa.

…

Kymsoten perussopimuksen 7. pykälässä todetaan, että kullakin yhtymävaltuustojäsenellä on yksi ääni jokaista tuhatta asukasta kohti. Tämän mukaan esimerkiksi Kouvolan jokaisella kymmenellä yhtymävaltuustojäsenellä olisi 85 ääntä, eli kaupungilla olisi yhteensä 850 ääntä.

…

Äänileikkurisäännöksen perusteella yhdelläkään jäsenkunnalla ei kuitenkaan voi valtuustossa olla yli puolta kaikkien kuntien yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kouvolalla olisi puolet äänistä. Kiistatilanteissa valtuuston puheenjohtajan kotipaikka ratkaisisi asian. Tällä hetkellä yhtymävaltuuston puheenjohtaja on kouvolalainen Jukka Nyberg (sd.).

Mitä tässä välissä tapahtui? Ensin Kouvola tavoitteli aiempaan Carean perussopimukseen nähden äänivaltansa korottamista niukasti vajaasta puolesta tasan puoleen, mutta 10kk myöhemmin sillä olikin perussopimuksessa liki 2/3 enemmistö, jonka leikkaamista puoleen se vastusti. Erittäin erikoinen kehityskulku. Kouvola oli päivänselvästi saanut läpi paitsi havittelemansa äänivaltaosuuden, myös rutkasti ylimääräistä. Selitys äänivaltasuhteen muutokselle on välissä tapahtunut virhe yhden sanan vaihtuessa toiseksi, joka moninkertaisti kunnan suhteellisen äänivallan yhtymävaltuustojäsenten lukumäärän verran. Tästä olen kirjoittanut jo aiemmin.

Erityisen tärkeä huomio on em. uutisen sitaatin asiavirhe äänivallasta, jonka korostin alleviivauksella ja värillä. Uuden mallin(kaan) mukaan Kouvolan äänivalta ei olisi puolta yhtymävaltuuston äänistä, vaan selvästi enemmän, eli 58,7%, kuten Kuva 1 havainnollistaa. Tämä asiavirhe on mennyt läpi virallisina lausuntoina, tiedotusvälineissä ja näemmä myös kunnallisessa päätöksenteossa, kaikkialla. Paitsi Virolahdella valtuuston kokouksessa 18.3.2019. Ehkä siitä ollaan oltu jossain tietoisia, mutta silmiini ei ole julkista keskustelua aiheesta osunut.

Tämä on tapahtumien kulku, eikä se muuksi muutu. Kiinnostavaa on kuitenkin miettiä sen seurauksia, sekä mahdollisuuksia korjata ilmeinen virhe, joka kuin varkain teki Kymsotesta Kouvolan yksinvaltiuden reviirin.

Kuntalain 6 § ja sen viittaama kirjanpitolain 1 luvun 5 § nimittäin tietävät kertoa asiasta seuraavaa:

Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin

Kun Kouvolan äänivalta Kymsotessa ylittää 50%, leikkurilla tahi ilman, se tekee Kymsotesta osan Kouvolan kaupungin kuntakonsernia. Sen lisäksi, että määräysvalta tarkoittaa muiden jäsenkuntien täyttä osattomuutta päätöksentekoon, tämä tekee myös juridisesti ja taloudellisesti asiasta erilaisen.

Menemättä syvemmälle seurauksiin, konsernijäsenyys voisi vaikuttaa esimerkiksi kunnan talouskirjanpidossa siihen, kuinka varoja arvostetaan tai tulosta jyvitetään eri kuntien kontolle. Vastaavasti vähemmistöosakkaat jäävät pasiivisen osakkeenomistajan asemaan, joilla on intressinä lähinnä yhtymään sidottu pääoma ja siihen sidottu tuotto tai kulut, kuten erilaiset kiinteistöt, joita sote-palveluihin liittyy paljon.

Kauhuskenaariona on sellainen, että Kouvola voi käyttää koko Kymsotea kaikilta osin oman kuntataloutensa paikkailuun ja määrätä mielivaltaisesti palveluverkon toimintojen sijoittelun lisäksi myös palvelumaksut sekä määrätä sen, paljonko syntyvistä kustannuksista jäsenkunnat joutuvat yhteiseen pottiin maksamaan. Äärimmillään Kouvola voisi äänivaltansa ja kirjanpidollisen tulkinnan vuoksi maksattaa muiden kuntien budjetista ja niiden sote-palveluiden käyttäjjien lompakosta oman kuntataloutensa vajeen. Tietysti tällainen on teoreettista, eikä perustu kuntatalouden oppineeseen tulkintaan, vaan amatöörin hahmotelmiin, mutta jos ilman varsinaisia asiaperusteita moiseen järjestelyyn ei ole yleisesti ymmärrettävää syytä, miksi muiden kuntien tulisi moista riskiä hyväksyä? Muistutan, että nyt on kyse erityisesti äänivaltasuhteista siltä osin, että voiko yksi kunta (Kouvola) saada määräysvallan yksin, ja nivouttaa koko maakunnallisen sotepalveluorganisaation oman kuntataloutensa tytäryhteisöksi.

26.3.2019,
Anton Yrjönen

Jatkan parin päivän takaisesta sote-aiheesta sen saaman mielenkiinnon vuoksi. Viime aikoina on puhuttu haamuhoitajista osana vanhustenhoidon ongelmavyyhtejä. Kymsotella onkin ongelmaan luova ratkaisu. Se on kehittänyt haamuhoitajille ikioman asiakaskunnan kuntien kirjoille lisättävistä haamuhoidettavista. Eikä tämä ole vähäpätöinen joukkio. Kouvolan suuressa liittokaupungissa asustelee melko tarkkaan neljännesmiljoona haamuhoidettavaa. Yhdessä elollisten kanssa nämä muodostavat Kouvolasta Suomen toiseksi suurimman kaupungin, heti Helsingin jälkeen.

Mistäkö on kyse? Siitä, että Kymsotessa suuremmat kunnat jostain selittämättömästä syystä saavat sotekuntayhtymän äänivallasta suhteessa suuremman osan kuin väkiluvun perusteella suorassa suhteessa kuuluisi. Koska asialle ei ole ainuttakaan selitystä, paitsi yhden sanan tekstivirhe sopimustekstissä, joka vahingossa päätyi viralliseen ja lopulliseen versioon, mutta jota ei myönnetä, niin nyt sitten laaditaan sellainen. Vietin tänään muutaman tunnin Excel:in taulukoiden ääressä laskeakseni tarkkaan todellisilla luvuilla kyseessä olevat äänivaltasuhteet ja anlysoidakseni niitä. Aiempi analyysi kun oli hutaistu puolessa tunnissa ryhmäkokouksen ja kunnanvaltuuston kokouksen välissä kynän ja ruutupaperin avulla epäluotettavin numeroarvoin.

Suhteettoman suuri suhteellinen valta

Kymsoten mallissa Kouvolan väkilukuun suhteutettu äänivalta on maakunnan pieniin kuntiin Miehikkälään, Virolahteen ja Pyhtääseen verrattuna noin nelin-viisinkertainen, hieman laskutavasta riippuen. Jos siis elävät sielut lasketaan. Ei, kyse ei ole vain siitä, että Kouvolahan on suurempi. Se on oikeiden ihmisten perusteella noin 26-kertaisesti Virolahtea suurempi kunta, oikein kaupunki. Sille siis naiivisti ajatellen kuuluisi yhteisessä kuntayhtymässä noin 26-kertainen äänivalta pienempään, mutta muutoin tasavertaiseen kumppanikuntaan nähden. Naiivius on kai vanhanaikaista. Kouvola on paaluttanut itselleen tymäkän 164-kertaisen äänivallan Virolahteen verrattuna. Joka tapauksessa, Kouvola on Kymsoten äänivaltaa tarkasteltaessa 4-6 kertaa todellista kokoaan suurempi. Väestörekisteristä puuttuvien n. 250 000 kouvolalaisen väestöpohjan on oltava ilmiselvästi haamuja. Vain sillä selitetään tämä ero, joka ei siis ollut virhe, jonka voisi korjata.

Aiemmassa postauksessani esitin olennaiset perussopimuksen pykälät joiden perusteella äänimäärät yhtymävaltuustossa määritellään. Kyseisten sääntöjen lisäksi on rajoituslause, jonka mukaan suurimmalla kunnalla voi yksin olla enintään puolet yhtymävaltuuston yhteenlasketusta äänimäärästä. Se rajaa Kouvolan äänimäärän saamieni tietojen mukaan tänä päivänä 656,5:een ääneen. Muistutuksena ja vertailuksi, Miehikkälällä on neljä ääntä ja Virolahdella huikeat kahdeksan. Kouvolalla vain 656,5 (kuusisataaviisikymmentäkuusi ja puoli), koska sen ääniä on perin ankarasti leikattu. Kaikkien kuntien yhteenlasketut äänet näkyvät kuvassa 1.

Kuvassa 2 on esitetty sinisellä viivalla funktio, jonka mukaan perussopimuksessa äänimäärä kunnan asukasluvusta riippuen muodostuu. Havainnollistuksen vuoksi kuvaan on piirretty myöskin punaisella viivalla suora suhde, eli riippuvuus, jota tulisi käyttää mikäli kaikkien kuntien asukkaat ja heidän vaikutusvaltansa olisivat yhtä arvokkaat ja suuret, samanarvoiset. Sopimuksen mukainen sininen käyrä nousee alussa hyvin loivasti ja on erikoisesti pykältynyt. Punainen viiva on nyt asetettu siihen tasoon, jossa Kouvolan käyrän mukainen äänivaltasuhde olisi ilman leikkuria, eli se on helppo verrokki havainnollistamistarkoituksessa. Vaakaviiva oikealla kuvaa äänileikkuria, joka tänä päivänä osuu Kouvolaan vähentäen sen äänimäärä noin 170 äänellä. Huomaamme, että sininen portaikko ei varsinkaan alapäässä ole lähelläkään punaista ohjausviivaa, vaan vähentää kuntien äänivallasta jopa suurimman osan, jos verrataan yläpään tilanteeseen, jossa suhteellinen ero on merkittävästi pienempi.

Kuvassa 3 on taulukkona kuntien väkiluvut Wikipedian tietojen mukaan, joita olen käyttänyt osassa laskelmia. Jokainen voi halutessaan sovitella näitä lukemia X-akseleille kuvaajissa ja tutkailla lopputulosta.

Aiemmin kuvassa 2 sinisen viivan eli kuntakohtaisen äänimäärän käyrässä näkyvät hyppäykset ovat seurausta siitä, että kunnan koon kasvaessa sen edustajien kappalemäärä yhtymävaltuustossa kasvaa. Koska jokaiselle jäsenelle yksilönä määrätään henkilökohtainen äänimäärä suorassa suhteessa kunnan asukaslukuun, se aiheuttaa sen, että kunnan suhteellinen äänivalta monistuu tismalleen sen edustajien määrän mukaisesti. Kuva 4 havainnollistaa tätä visuaalisesti. Erityinen sivuhuomio siitä, että Kotka on lähellä tipahtaa taaksepäin portaikon suurimman pudotuksen, mikäli se menettää n. 3000 asukasta eli luokkaa 5% väestöstään.

Suuri virhe vai haamujengi?

Kuvan 4 askelmat ovat nyt varsinainen mysteerin ydin. Miksi kaupungit saavat enemmän suhteellista äänivaltaa kuin niiden elävä väestö oikeuttaisi? Lasketaanko mukaan haamut eli kautta aikain kuolleet? Vai onko nyt vaan jossain sattunut massiivinen moka, jota nyt vaan syypää ei millään kehtaa tunnustaa? Oli miten oli, seuraukset kiinnostavat enemmän. Varsinkin korjaaminen.

Edellä on tutkailtu perussopimuksen luonnetta äänivaltasuhteiden muodostumiselle. Katsotaan lopuksi todellista perussopimuksen ja tämän päivän tietojen mukaista äänivaltasuhdetta Kymsotessa. Kyseessä on siis kuuden itsenäisen ja sinänsä yhdenvertaisen kunnan yhteinen yhtymä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi. Lähtökohtaisesti olettaisi kuntien olevan tasa-arvoisessa asemassa. Kuva 5 kertoo toista. Todellisille väkiluvuille perustuen ja maksimileikkuria käyttäen nähdään, miten eri kunnat ja asukkaansa, veronmaksajansa, sote-palveluiden käyttäjänsä ja äänioikeutettunsa on arvotettu. Kouvolalainen äänestäjä saa kaupunginvaltuuston valitsemien yhtymävaltuutettujen äänimäärän myötä noin nelinkertaisen vaikutusvallan verrattuna pikkukuntiin. Kotka ei jää kauaksi taakse, kiitos maksimileikkurin. Haminalle on suotu armonpalana tuplat pieniin kuntiin verrattuna, mutta osoitettu sille selvästi oma paikkansa nokkimisjärjestyksessä.

Mitä tämä kaikki konkreettisesti tarkoittaa?

Ainakin sitä, että isot vie ja muut vikisee. Ei, ei, ei, se ei johdu siitä, että ne nyt vaan ovat isompia. Se kun ei näköjään heille riitä. Pitää olla vielä isompia. Vaikutusvaltaa paisuttamaan on kehitetty jopa neljännesmiljoona olematonta äänestäjää ja haamuhoidettavaa. Helsingin ja Espoon kokoluokassa kun kuulemma menee sotehommissa oikein kivasti!

Itse ounastelen, että asialla voi olla paljon laajempia ja perustavanlaatuisempiakin merkityksiä. Eri kuntien väestön, äänestäjien ja veronmaksajien asettaminen näin räikeän eriarvoiseen asemaan todellisen vaikutusvallan suhteen ylimmässä sotepäätöksenteossa voi olla jopa lain vastaista. Joka tapauksessa se on erittäin arveluttava periaate yhteistyön ja yhteisymmärryksen pohjaksi. Luottamusta toisiin voi olla pienempien hyvin vaikea rakentaa moisen arvostuksen polkemisen jälkeen. Tämä voi suorastaan romuttaa koko sotekuntayhtymän, eikä välttämättä monikaan jää itkemään perään, mikäli vääristymää demokratian ja yhdenvertaisuuden osalta ei saada poistettua.

Hätäisempi voisi kutsua tätä suureksi puhallukseksi, jossa suuret kaupungit laittomasti osittain kaappaavat pikkukuntien demokraattisen vallan määrätä itseään koskevien sotepalveluiden toteuttamista itse verottamillaan euroilla. Ehkä, toivon totisesti, ehkä tälle kaikelle löytyy järjellinen selitys ja hyväksyttävä perustelu. Niin kauan kuin kukaan ei osaa selittää, asioita on tulkittava sellaisina miltä ne näyttävät. Tässä tapauksessa pahalta näyttää. Haamuja on liikaa, ei me niille pärjätä.

21.3.2019

Anton Yrjönen

 

Huom: Artikkelia muokattu 21.3.2019 n. klo 12.40 joidenkin numeroiden ja suhdelukujen osalta, kun tarkemmat laskelmat korvasivat aiemmat summanmutikassa arvioidut.

Virolahden kunnanvaltuustossa oli maanantaina 18.3.2019 esillä Kymsoten (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea) perussopimuksen muuttaminen. Muutos koski ääni- ja päätösvaltaan liittyviä seikkoja, joista aiemmin sovitun ja päätetyn perussopimuksen kiistanaiheiksi ja ongelmiksi nousseista äänivaltakysymyksistä oli tarkoitus saavuttaa kompromissi.

Esitin asiakohdassa Keskustan ryhmäpuheenvuoron, jossa nostin esiin kaksi keskeistä seikkaa, joiden valossa Kymsoten perussopimus ei ole kestävä ja oikeudenmukainen, eikä sitä tulisi uuden tiedon valossa sellaisenaan hyväksyä ja saattaa voimaan. Keskustelun ja vastaehdotusten jälkeen valtuusto päätti yksimielisesti jättää perussopimuksen muutosten hyväksymisen pöydälle jatkoselvityksiä varten.

Ongelma 1 on valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen, mikä tekee väliaikaiseksi aiotusta Kymsotesta toistaiseksi voimassaolevan ja mahdollisesti pysyvän ratkaisun. Sen oleellinen alkusyy on lakannut olemasta ja siksi sen jatkoa ja olemassaoloa olisi hyvä nyt tarkastella kriittisesti.

Ongelma 2 on suurin, ja se voi kaataa koko Kymsoten tai ainakin tuottaa huomattavaa alueellista epätasa-arvoa ja merkittävän riskin pienten kuntien kärsimiselle kiihdytetyn keskittämisen ja päätösvallan karkaamisen muodossa, ilman kuntataloudelle koituvia hyötyjä. Keskityn nyt pääasiassa tähän ongelmaan.

Kirjoitan tässä oman näkemykseni ongelmakohtineen ja perusteluineen julki, koska asia on sekä Virolahdelle että laajemmin koko maakunnalle erittäin tärkeä nimenomaan keskeisten ja tärkeiden sote-palveluiden turvaamisen ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta, myös demokratian perustan toteutumisen suhteen. Teksti ei ole sanatarkka toiste ryhmäpuheenvuorostani, eikä sinällään edusta Keskustan valtuustoryhmän tai Virolahden kunnanvaltuuston kantaa, mutta oleellisissa seikoissa oman tulkintani mukaan asiasta oltiin vahvasti samansuuntaista mieltä. Korostan, että tämä on silti henkilökohtainen kannanottoni aiheeseen.

Taustaa

Kunnanvaltuuston kannalta kyse oli siitä, että aiemmin (valtuusto 23.4.2018) yksimielisesti hyväksytty perussopimus osoittautui päätöksen jälkeen, Kymsoten aloitettua toimintansa, riidanalaiseksi jäsenkuntien päätösvaltaa, tarkemmin sanoen yhtymävaltuuston jäsenten äänimääriä, koskevan pykälän osalta. Saamieni tietojen mukaan alkuperäiseen perussopimukseen oli pujahtanut muotovirhe, joka muutti merkittävästi kuntien keskinäisiä äänivaltasuhteita vastoin neuvotteluissa vallinnutta käsitystä ja taustalla olevaa aiempaa Carean perussopimuksen mallia koskevaa lähtökohtaa. Aiempi malli oli jäsenkuntien väkiluvun mukaisesti tasavertainen, taaten kaikille kunnille suhteessa väkilukuun samanarvoisen suhteellisen äänivallan yhtymävaltuustossa. Uuden sopimustekstin muotoilussa yksi sanamuoto muutti äänivallan matemaattista tulkintaa niin, että suuremmat kunnat saavat suhteessa suuremman äänivallan per capita eli nuppia kohti.

Perussopimuksen ongelmalliset pykälät:

---

6 § Yhtymävaltuuston jäsenien valinta

Jokaisen jäsenkunnan valtuusto valitsee kuntaa edustavat jäsenet
yhtymävaltuustoon seuraavasti:

Kunnan asukasluku    Jäsenten määrä
2000 tai vähemmän    1
2001 - 8000          2
8001 - 25000         3
25001 - 50000        4
50001 - 70000        7
70001 - 100000       10
100001 tai enemmän   12

---

7 § Yhtymävaltuustojäsenien äänivalta

Kullakin yhtymävaltuustojäsenellä on yksi ääni jokaista alkavaa
tuhatta asukasta kohti.
Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan
heistä saapuvilla olevien kesken.
...jatko leikattu pois...

---

 

Kymsoten perussopimuksen vääristynyt ja keskittävä vallan jakautuminen

Edellä olevissa otteissa perussopimuksesta on korostettu värillä, kursivoinnilla ja alleviivauksella yksi pykälän 7 sana, joka tuottaa varsinaisen ongelman. Huomataan, että kahdessa eri pykälässä molemmissa on painotettu äänivaltaa suhteessa väkilukuun. Suhteellinen edustus valtuustossa muodostuu pykälän 6 mukaisella valtuustojäsenten määrällä. Kuitenkin, jokaiselle yksittäiselle jäsenelle myönnetään pykälässä 7 niinikään kunnan väkiluvun mukaan painotettu henkilökohtainen äänimäärä. Nämä kaksi päällekkäistä lineaarista eli suhteellista vallanjakopykälää muodostavat yhtä aikaa sovellettuna karkeasti ottaen eksponentiaalisen käyrän, joka on muotoa y = ax^2 matemaattisesti kuvattuna, eli siis toisen asteen yhtälön suhteessa väkimäärään x. Se tarkoittaa suoraan sanottuna sitä, että mitä suurempi kunta, sen enemmän on kunnan yksittäisen asukkaan tuottama äänivalta yhtymävaltuustossa. Esimerkillä havainnollistettuna se tarkoittaa, että jokainen Kouvolan asukas tuottaa sote-kuntayhtymän ylimmässä päätöksentekoelimessä noin 4-kertaisesti suuremman äänivallan kuin Virolahden asukas.

Edellä mainittu lopputulos on räikeä rikkomus demokratian perusteita kohtaan ja mahdollisesti jopa perustuslaillinen ongelma, kun jokaisella Suomen kansalaisella ja kuntayhtymän eri kuntien asukkaalla (välillisesti kunnanvaltuustojen kautta) ei ole yhtäläistä äänioikeutta ja siis vaikutusvaltaa itseään koskeviin sote-päätöksiin. Kouvolalainen on monta kertaa arvokkaampi ihminen kuin Virolahden tai Miehikkälän asukas. Jokainen voi miettiä, mihin tällainen hyvin nopeasti johtaa.

Valtakunnallinen sote kaatui lopulta perustuslaillisiin ongelmiin ja on hyvin mahdollista, että meillä täällä maakunnassa tapahtuu nyt tismalleen sama. Joka tapauksessa on tärkeää, että kaikki maakunnan asukkaat, varsinkin pienten kuntien, ymmärtävät, millainen huiputus ja vallankaappaus nyt on kyseessä. Moninkertaisella äänivallallaan kouvolalaiset saavat suhteettoman suuren määräysvallan syrjäisten pienkuntien sotepalveluihin; niiden sijaintiin, tuottamistapaan, rahoitukseen, ihan kaikkeen. Myös verovaroihin, joita kaikki asukkaat samojen periaatteiden mukaan kaikkialla maksavat yhteiseen sotepottiin.

Ongelmien syy on yllä korostettu sana ”yhtymävaltuustojäsen”. Yhteisen lähtökohtaisen idean ja aiemman perussopimuksen pohjalta sen tilalla tulisi olla sana ”jäsenkunta”. Virhe on pujahtanut tuntemattomasta syystä sopimustekstiin muokkausvaiheessa ja jäänyt huomaamatta sitä eri kunnissa hyväksyttäessä. Saamieni tietojen mukaan muut kunnat Kouvolaa lukuunottamatta ovat riitauttaneet tämän muotoilun vaatien alkuperäistä yhteisen tahtotilan mukaista ja aiemman mallin mukaista muotoilua, joka takaisi kuntalaisten yhdenvertaisuuden äänivallan muodossa. Kouvola kuulemma ei tätä hyväksy. Suurimpana kuntana se voi samaisten pykälien nojalla tietenkin torpata ihan mitä tahansa. Niinpä nyt kompromissiehdotuksena oli tiettyjä muita rajoituksia äänivaltaan tietyissä erikseen määrätyissä päätösasioissa. Se ei kuitenkaan poista perusongelmaa, joka on se, että demokratia ja yhdenvertaisuus kansalaisten kesken eivät toteudu.

Soteasiat ovat kenties kaikkein tärkeimpiä ja perustavanlaatuisimpia kuntien vastuulla olevia palveluita, myös eniten maksavia. Kymsoten perussopimusmalli on suora ja räikeä verorahojen ja päätösvallan anastus pieniltä suurille. Pienet kunnat ovat joka tapauksessa suhteessa pieniä ja väkisinkin alttiit keskittymisen tuomille haitoille ja päätöksenteon karkaamiselle toisaalle, mutta minun oikeustajuuni ei mahdu se, että tätä halutaan korostaa virheen ja sopimusteknisen kikkailun nojalla niin, että suurten valtaa suhteettomasti kasvatetaan ilman ainuttakaan asiaperustetta.

Oma kantani on, että tällaista sopimusta ei tule missään olosuhteissa hyväksyä, eikä se varmasti edes päde mikäli asia oikeudessa riitautetaan. Sen vuoksi olen erittäin tyytyväinen, että Virolahden kunnanvaltuusto yksimielisesti päätti jättää asian pöydälle jatkoselvityksiä varten. Asian ongelmallisuus on vietävä uudelleen neuvottelupöytiin ja nyt, kansallisen sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua, harkittava myös väliaikaiseksi aiotun Kymsoten purkamista tai siitä irtautumista ja etsittävä oikeudenmukaisempia ja demokraattisempia ratkaisuvaihtoehtoja, jos räikeää vallanjakovirhettä ei saada korjattua.

Kun tänään valtuusto asiasta päätti, niin sillä oli tiedossa virheellisen sanamuodon tuottama vääristymä, jota ei aiemman päätöksen yhteydessä oltu tunnistettu. Sen vuoksi ei voida vedota jo voimassaolevaa päätökseen ja sopimukseen, sillä uskoakseni Suomen lain mukaan selkeä virhe ei voi olla juridisesti sitova, olipa päätöksiä ja allekirjoituksia virheelliseen paperiin tehty kuinka paljon tahansa. Näkemykseni on, että Kymsotella ei ole ainakaan Virolahden osalta nyt vielä toistaiseksi sitovasti voimassaolevaa perussopimusta. Toivon, että muutkin kunnat pohtivat asiaa huolella samalta kannalta ja toivon, että tätä katastrofaalista vallanriistoa ei panna täytäntöön.

Virolahdella 18.3.2019
Anton Yrjönen