Kauppalehdessä oli keskiviikkona 8.3.2017 kooste yrittäjien lukumääristä Suomen kuntien valtuustoissa. Virolahti oli hännänhuippujen joukossa, eli viidenneksi viimeisenä. Listauksen kärkikuntiin ero on huikea, sillä niissä jopa yli puolet valtuutetuista on yrittäjiä.

Mistä moinen kontrasti ja Virolahden pieni yrittäjäosuus johtuu? Osaselitys varmaan on yrittäjien pienehkö osuus virolahtelaisista ylipäänsä. Varsinkin korkea eläkeläisten lukumäärä väestöstämme vaikuttaa asiaan. Lisäksi työikäisten ja työssäkäyvien suhteen selitystä voi hakea siitä, että suurimmat työllistäjät ovat julkisella sektorilla; kunta, Rajavartiolaitos ja Tulli.

En ole varma, kumpi on ikävämpi vaihtoehto selittämään valtuuston yrittäjävajetta; sekö, että kunnassa ei ole juurikaan yrittäjiä, vaiko se, että näitä ei kiinnosta politiikka. Joka tapauksessa voisi ounastella, että yrittäjien asema kuluneella valtuustokaudella ei ole saanut välttämättä ansaitsemaansa huomiota.

PK-yritykset ovat merkittävä työllistäjä. Viime vuosina suurin työvoiman tarpeen kasvu on syntynyt nimenomaan pieniin, yrittäjävetoisiin yrityksiin. Virolahti on liiaksi yhden kortin varassa nojatessaan vain julkisen sektorin ja toiveiden tasolla toistaiseksi keikkuvan Vaalimaan ostosparatiisin työpaikkoihin. Useamman tukijalan varassa olo ei olisi niin hutera.

Yrittäjänäkökulma ei välttämättä olisi pahaksi kunnan asioiden hallinnoinnissakaan. Talouden mekanismien ymmärtäminen ja tottuminen kaupallisiin mutkikkaisiinkin sopimuksiin varmasti korostuu tulevan soteuudistuksen haasteina, kun valinnanvapautta ja kilpailua ajetaan sotepalveluihin.

Olisiko aika panostaa yrittäjäystävälliseen kuntaan? Yritettäisiinkö yhdessä? Äänestä yrittäjää. Tiedänkin muutaman nyt ehdolla olevan.